Tullisaaren hunaja

This jar of honey from East Helsinki is a piece of Mehiläisten seura.
Our collective work is interested in artistic work as situated knowledge under the precarious conditions of multispecies livelihoods. This jar can be exchanged for time, conversation, help or money.
Kuva Aino Aksenja © 10.10.2020

Mehiläisten seuran hunaja on kaupunkihunajaa parhaimmillaan. Pesien lähistöllä kilometrin säteellä on viljelypalsta-alue, metsää, niittyä, puutarhoja, useita metsälehmuksia ja puiston istutusalueita. Erityisen surisevia kesällä olivat puiston Paatsamat. Linkosin seuran hunajan jo elokuun alussa, ja vaikka loppukesän hyvät keruusäät tuottivat lisää satoa, jätin syyshunajat mehiläisille talviruoaksi.

Seuran hunaja voitti kolmannen palkinnon Stadin tarhaajien sadonkorjuuillan hunajakisassa 15.9. Osallistujia oli 15, joten jaettu pronssi tuntui mukavalta. Voittoisia hunajia yhdisti monimuotoinen lajisto pesän lähettyvillä.

Kuvan hunajapurkit lepäävät Tullisaaressa 20-21. syyskuuta välisenä yönä kaatuneen tammen oksalla. Aiemmin viikolla puhaltaneella Aila-myrskyllä lienee ollut osuutta asiaan. Kyseinen tammi oli suojeltu luonnonmuistomerkiksi tasan 64 vuotta aiemmin. Sen tarkkaa ikää ei ole selvitetty, mutta sen arvellaan olevan n. 200 vuotta vanha.

Sijainti: Tullisaaressa, kartanoalueen nurmikentällä lähellä Henrik Borgströmintien risteystä
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Lääninhallitus, 20.09.1956 (LH Nro 8805)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Tämän komean tammen latvus on levinnyt laajaksi ja osa raskaista vaakasuoraan kasvavista oksista on maassa kiinni. Vuoden 2003 mittauksen mukaan puun ympärysmitta tyven kohdalta oli 382 cm ja korkeus 17 metriä.
Kuva Aino Aksenja © 10.10.2020

Osallistuin sunnuntaina 27.9. 2020 Helsingin kaupungin järjestämälle Puun päivän retkelle Tullisaaressa ja kaupunkiympäristön projektipäällikkö Elina Nummi kertoi ilokseni, että monet asiantuntijat suosittelevat kaatuneen tammen jättämistä puistoon lahoamaan luonnonmuistomerkkinä. Lahoavan puun lajisto on moninkertainen elävään puuhun verrattuna. Suomen oloissa suuren tammen lahoaminen voi kestää jopa 20 vuotta ja tuoda puistoon täysin uusia lajeja.

Helsingin luonnonmuistomerkeistä ja tärkeistä luontoalueista löytää valtavasti tietoa mm. kaupungin luontotietojärjestelmästä.

10.10.2020 talviruoka on jo kuivattu ja peitetty, sekä pesä laitettu kahdelle osastolle. Iso osa mehiläisistä kyyhöttää jo emon ympärillä, mutta edelleen osa työläisistä kerää lämpiminä päivinä siitepölyä ja mettä syksyn viimeisistä kukista.
Kuva Aino Aksenja ©

Jos olet kiinnostunut seuramme hunajasta voit ottaa minuun yhteyttä (p. +358 40 7175011).

-Ina